Ubiikkia pukkaa
Tietoviikko uutisoi tänään (3.10.) kahden uutisen verran ubiikista. Ensimmäinen tiedonannoista koski ubiikin tulevaisuutta.
Kakkosuutinen oli puolestaan huteraksi väitettyä kansallista itsetuntoamme pönkittävä todistus Suomen roolista ubiikkikärjessä.
Tässä vaiheessa on täysin luvallista kysyä - mikä ihmeen ubiikki? Onko se tarttuvaa?
Jokapaikan tietotekniikkaa
Ubiikki (ubiquitous computing) tarkoittaa sulautettua, huomaamatta toimivaa, tietotekniikkaa. Kielitoimiston suosituskäännös käsitteelle on arkinen - "jokapaikan tietotekniikka".
Käytännössä ubilla tarkoitetaan lähinnä science fiction -elokuvista tuttua maailmankuvaa, jossa älykästä, verkottunutta teknologiaa olisi käytännössä kaikkialla.
Esimerkkinä vaikkapa jääkaappi, joka tunnistaisi sisältönsä ja lisäisi sähköiselle ostoslistallemme korvaajan homehtuneelle maitotölkillemme. Ja muistuttaisi kauppaan astuessamme myös perjantaimäyriksestä.
Kansanterveyslaitoksen hyväksymä kaappimalli voisi puolestaan lukea päivän uutisista tipattomasta tammikuusta ja "unohtaa" huurteisemme ostoslistalta. Eri asia sitten on, jäisikö se ostamatta...
Wc-pöntto voisi puolestaan analysoida päivittäin terveydentilaamme ja pistää ostoslistallemme pidemmän elämän toivossa makkaran lisäksi muitakin kasviksia.
Jokainen voi keksiä näille kuvitteellisille tarinoille jatkoa - ubiikki ei juuri aseta luovuudelle rajoja.
Jokainen voi keksiä näille kuvitteellisille tarinoille jatkoa - ubiikki ei juuri aseta luovuudelle rajoja.
Luvassa arjen kiehtovia mullistuksia
Vuosia teknologistien parissa töitä tehneenä tiedän, että on olemassa ihmisryhmä, joiden ristiretkenä on viedä IT kaikkialle, missä se ei jo ole.
Ihailen heidän liki lapsenomaista innokkuuttaan - tunnistan kyllä samaa uteliaisuutta itsessänikin. Aukeaahan meille ubiikin kautta aivan mahdottoman kiinnostavia mahdollisuuksia.
Olenkin täysin vakuuttunut, että ubiikki tulee mullistamaan arkeamme jatkossa monilla sovelluksilla, jotka jättävät meidät kollektiivina ymmälleen. Miten ihmeessä olimme ilman niitä edes selvinneet?
Toivonkin kovasti, että ubiikin suhteen lähdettäisiin teknisten kikkailujen sijaan ratkaisemaan jo heti alusta asti oikeita, arkisia haasteita.
Toivonkin kovasti, että ubiikin suhteen lähdettäisiin teknisten kikkailujen sijaan ratkaisemaan jo heti alusta asti, oikeita arkisia haasteita. Teknologia voisi tehdä elämästämme vielä niin monella tapaa helpompaa.
Itselleni ja monelle muulle ei varmasti olisi mitään sitä vastaan, jos ubiikin myötä vapautuisi hieman enemmän päivittäistä aikaa ihan vain läheisimpien kanssa läsnäoloon ja lepäämiseen.
Ubi tuo myös uhkakuvia
Mutta mutta... Täytyy sanoa, että en ole ihan varma haluanko niellä tätä pakettia ihan kaikilla höysteillä. Teknologialla kun on taipumus hyvistä tarkoitusperistään huolimatta tuottaa myös ikävia sivuvaikutuksia.
Miten ihmeessä me teknologioiden ja sovellusten kehittäjät, voisimme historiallisilla näytöillämme vakuuttaa, että tulevaisuuden ubiikkiaika olisi virheistä puhdas? Tähän on helppo vastaus. Emme millään.
Mutta puhutaan jo ihan eri mittakaavasta jos arkeamme ja terveyttämme ohjaavat (huomaamattomat) järjestelmät kaatuvat tai kaapataan rikolliseen käyttöön?
On vakava juttu, että sähköinen äänestysjärjestelmä tai korkeakouluhaku ei toimi. Mutta puhutaan jo ihan eri mittakaavasta jos arkeamme ja terveyttämme ohjaavat (huomaamattomat) järjestelmät, kaatuvat tai kaapataan rikolliseen käyttöön?
Ubiikkikeskustelua olisikin syytä käydä aika laajoilla areenoilla. Kaikkein innokkaimpien käsiin ei tällaisia päätöksia kannata jättää. Sen takia ehkä hieman huolettaa Tietoviikossakin ollut otsikko "Ubiikki hiipii huomaamatta".
Viime vuosikymmenten valossa epäilen tosin hieman mahdollisuuttamme olla lumoutumatta uusien teknologian piirtämistä kiiltokuvista.
Pitäisi vaan yrittää muistaa, että on oikeasti olemassa asioita joita ei kannata, valtaisasta potentiaalista huolimatta, tavoitella. Joskus riskit ovat yksinkertaisesti liian suuret.
Mutta ettei mene blogi ihan lopun ajan manailuksi, niin tiedän meillä olevan edessämme vielä vuosikymmenien ajaksi kehittämistä, jota ei eettiset keskustelut kosketa.
Tervetuloa siis ubiikki arkeni uudistajaksi!

Terve Lasse, Tunnistan itseni
Terve Lasse,
Tunnistan itseni tuosta joukosta, joka unelmoi uljaasta tietotekniikalla kyllästetystä huomisesta robotteineen ja muistisiirteineen. Samalla kuitenkin tunnistan moisen maailman suurimman haasteen; Tietoteknisen kehityksen yhä laajentuessa koskettamaan meidän kaikkien arkeamme, osaajia ei löydy tarpeeksi toteuttamaan unelmoijien villejä visioita. Voimme kyllä tehdä vaikka mitä, sutta ja sekundaa, mutta laadukas, ihmisiä aidosti palveleva tietotekniikka vaatii taakseen ammattitaitoa, joka valitettavasti lepää vain kourallisessa ihmisiä.
Ala kärsii turismista. Juoksemme seminaareissa ja kudomme verkkoja tahoihin, joita kiinnostaa vain liiketoiminta, ei paremman maailman rakentaminen. Keksimme menetelmiä vesiputouksista Scrumeihin, koska McDonald's-kokeille pitää saada seinälle tarkat ohjeet siihen, kuinka hampurilainen tehdään oikein. Yritämme aivan liian laajalla rintamalla mennä eteenpäin ja siinä vaiheessa, kun mainossovelluksia väkertäneet turistit eksyvät kikkailemaan rahaliikenteen tai terveydenhuollon tekniikan kanssa, ihmiset kärsivät.
Onneksemme näissä jälkimmäisenä mainituissa laatustandardit ja tekemiselle asetetut vaatimukset ovat sen verran kovempaa luokkaa kuin normaalisti, että turismin haittavaikutukset pystytään minimoimaan. Toki vahinkojakin sattuu, kuten voimme otsikoista lukea, ja ihmisten asenne muuttuu pikkuhiljaa tietotekniikkavastaiseksi. Ja asenteet määräävät kuitenkin loppupeleissä vapaaehtoisuuden tason, kun aletaan jalkauttamaan ulosteiden koostumusta analysoivia wc-pönttöjä. Voimme tuoda yhteiskuntaan asiat väkisin (ks. digiboksi) tai vapaa-ehtoisuuteen kannustaen esittelemällä paremman ja tehokkaamman tavan toimia (ks. verkkopankki).
Tulevaisuus on valoisampi ja vapaaehtoisempi, jos saamme osaajat tekemään tärkeitä asioita. Pelkkä rahan vuoleminen ja höpöhöpö-ratkaisut voidaan jättää niille, jotka haluavat harjoitella tietotekniikkaa tiellään jonnekin, joka kiinnostaa enemmän.
Tässä vaiheessa kuitenkin hyvää viikonloppua sinne ja onnea ubiikkiin! ;-)
Hei Outi, Kiitoksia vaan
Hei Outi,
Kiitoksia vaan vierailusta!
Näinhän se on - kyllähän meillä on perusjutuissakin on vielä niin paljon tekemistä, että ubiikista puhuminen tuntuu aika kaukaiselta.
Mutta luulen, että tämä tulee kyllä - asteittain. Joillain toimialoilla ollaan jo nyt toteutettu ubiikkia hyödyntäviä ratkaisuja. Siltä ei voida tosin välttyä, etteikö ubiikkiratkaisutkin epäonnistuisi.
Sitä lähinnä toivonkin, että varmistettaisiin se, etteivät ne epäonniset ratkaisut sattuisi näihin meidän tärkeimpiin tarpeisiin - esim. juuri perusterveydenhuoltoon.
Itse jään ainakin mielenkiinnolla odottamaan mitä tuleman pitää. Näiden IT:n perusongelmien takia on jännityksessä mukana myös pieni annos ihan puhdasta kauhua. :-)
Lasse
Moi! Tulin ihan
Moi! Tulin ihan vastavierailulle tänne blogiisi :)Hyvä ja ajatuksia herättävä yhteenveto. Ubiikista voisi intoutua ellei maa kutsuisi tuon tuostakin ja viimeisimpänä tapauksena juuri terveyspalvelut. Viimeksi tänä aamuna luin H1N1-rokotuksista miten niissä on mennyt tuhottomasti aikaa tietokoneiden takkuiluun. Olen tämän saman kommentin nähnyt useassa eri yhteydessä ja muutenkin kokemukseni mukaan terveyspalveluiden IT takkuaa usein. Elikkä ubiyhteiskuntaan on vielä pitkä matka ellei perusasioitakaan ole saatu toimimaan. Tietysti voisi ajatella niinkin, että tuo ubiikki olisi sitten oikeasti ympäristöön sulautettua ja intuitiivisiesti toimivaa eikä se ainakaan käyttäjävirheiden vuoksi takkuaisi. Mutta ehkä propellihattuosastot joutuvat kuitenkin vielä käyttämään tovin kehitystyöhön ja käyttäjien tarkempaan kuuntelemiseen.
Kirjoita uusi kommentti